Torstain ja perjantain välisen yön olin töissä. Taas. Töistä olin kotona aamukuuden aikoihin, söin aamupalan numero kaksi ja painuin pikaisille aamu-unille. Puoli yhdentoista aikaan sängystä ylös ja kunnon ruokaa kohti tuulensuojaa. Hieman ennen kahtatoista kannoin viimeiset kotoa otettavat tavarat autoon ja suuntasin suutarin (kiitos poni kun hajotit turparemmin juuri ennen starttia!) kautta Nurmoon, josta Rosa kyytiin ja traileria hakemaan. Viimeiset eväät Kivistön S-kaupasta
(onko tää piilomainontaa) ja tallia kohti!
Tallilla kamelit autoon ja nelijalkainen kameli peräkärryyn, kilpurit trailerin perään, hätäpuhelu isälle PONIN PAPERIT JÄI, LÄHDE HETI TUOMAAN, ministoppi huoltsikalle ja vihdoin kohti Poria! Jalasjärvellä perään juuttui loput Seinäjoen joukkueesta, team Niemenpellon Pippuri & Goldenwild's Star Suprise ja team Sillanpään Cain & Korpimäen Oskar. Peräjulkkua ajeltiin Noormarkun Nesteelle asti, jossa me luovutimme johtopaikan pakottavan pisuhädän takia. Viidentoista sekunnin vessatauko ja viimeiset kilometrit kohti Porin ravibaanaa "Ei mulla oo karttaa, tästäkö piti kääntyä?"
Radalla Nilpa alas kopista ja Rosa lähti sisäänkirjoitukseen hoitamaan paperitjutskat, samalla yritettiin metsästää eläinlääkäriä tunnistusta varten mutta eipä näkynyt (loppuviimein poni tunnistettiin startin jälkeen). Kamat päälle, ponilla armoton jännitystärinä, minä jännitystärinöin ja Rosa oli kylmän viileä.
Hmpf. Lähdin kävelyttämään ponia ja sen tärinä loppui siihen, meikäläinen tärisi vielä startinkin jälkeen. Kuskin vaihto ja ponivaljakko rataa kohti, pari rinkiä siellä ja takaisin tallialuelle kävelemään. A-ponilähdön tsiigailin aidanreunalla keikkuen ja hyvinhän sieltäkin tuli Seinäjoelle menestystä.
Viisi russia lähti esittelyn kautta volttipaikalle, Nilpa numerolla kaksi, pakkia 20 metriä. Yksi-kaksi-aja, pari sekuntia ja poni ykkösenä. Siinä kohtaa otin rystyset pois suusta ja huokaisin helpotuksesta, vaikein kohta selvitetty ja enää pitää pysyä siellä piikkipaikalla, ja siellähän pysyttiin maaliin saakka :) Ylpeä omistajavalmentaja hymyili Porin tihkusateessa kuin Naantalin aurinko eikä lienyt epäselvää miten startissa kävi. Poni ei väsynyt startista oikeastaan yhtään, samanlainen hyrrä se oli kuin ennen juoksuakin. Satamon ponit oli yhtä aikaa pesupaikalla ja kaiholla niiden käyttäytymistä seurasin, molemmat ponit kiltisti suihkussa ja Nilpa pyörii väkkäränä eestaas seilaten.
Kukaan ei nyt usko jos sanon et kyl se on kotona ihan kiltti.
Ympäriämpäri levinneet kamat takaisin autoon, poni kyytiin ja Tikkulan apsia kohti, ruokaa naamaan ja karseessa kaatosateessa kohti kotia. Koko matkan tuli vettä kuin saavista ja tietenkin sade loppui juuri silloin kuin auto oli saatu tyhjättyä ja olin lähdössä tallilta kotia kohti.
Ylpeänä omasta ponista
♥
Pahoittelen kuvien puuttumista, kameraa ei ollut joukossa!
ps. kai se on ihan normaalia katsoa starttivideota jotain viidettätoista kertaa?
